Futsalin suosio kasvaa tasaisesti

Laji näyttää erehdyttävän pallon jalkapallolta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Futsal on oma jalkapalloa muistuttava lajinsa, jota pelataan laajalti joka puolella maailmaa. Ensimmäinen merkittävä ero jalkapallon ja futsalin välillä on se, että futsalissa on yli puolet vähemmän pelaajia kentällä ja myös kenttä on merkittävästi pienempi. Pienen kentän johdosta pelaajat saavat jalkapalloa useammin kosketuksia palloon, minkä ansiosta jotkut sanovatkin futsalin olevan jalkapalloa taktisempi peli. Lajin suosio on kasvanut Suomessa tasaisesti, joskin hitaanlaisesti viime vuosina. Palloliiton arvion mukaan lajin harrastajia oli Suomessa noin 25 000 vuonna 2018.

Futsalin säännöt

Futsal-kentän koko on käytännössä samanlainen kuin käsipallokentän ja sen maalit ovat myös samankokoiset. Ottelussa molemmilla joukkueilla on kentällä neljä pelaajaa sekä maalivahti. Toisin kuin jalkapallossa, pelaajavaihtojen määrää ei ole rajoitettu, vaan pelaajan voi vaihtaa ottelussa niin usein kuin haluaa. Joukkueen vaihtopelaajien määrä on kuitenkin normaalisti rajoitettu seitsemään pelaajaan. Futsal-ottelun peliaika on kaksi kertaa 20 minuuttia. Erien välissä pidetään yksi korkeintaan viidentoista minuutin mittainen tauko. Lajia pelataan jääkiekon tavoin tehokasta peliaikaa hyödyntämällä. Tämä tarkoittaa sitä, että pelikello pysäytetään ottelussa pelikatkojen ajaksi. Mikäli pallo yrittää sivu- tai päätyrajan, peli katkeaa ja kello pysäytetään.

Pallon mentyä yli sivurajasta vastustajajoukkue antaa rajapotkun pallon rajanylityskohdasta. Rajapotku on epäsuora. Kun pallo puolestaan menee yli päätyrajasta, jatkuu peli maaliheitolla, mikäli hyökkäävän joukkueen pelaaja laittoi pallon rajan yli tai kulmapotkulla, mikäli pallo meni rajan yli puolustavan joukkueen pelaajasta. Jos ottelussa tapahtuu rike, peli jatkuu tilanteen jälkeen joko suoralla tai epäsuoralla vapaapotkulla tai rangaistuspotkulla. Futsalissa ovat käytössä myös joukkuevirheet. Joukkueen saatua kuusi rikettä saa vastustajajoukkue vapaapotkun ilman muuria. Rikkeet ovat kuitenkin puoliaikakohtaisia ja nollautuvat aina seuraavalle puoliajalle. Kuten jalkapallossa, myös futsalissa on käytössä keltaiset ja punaiset kortit.

Futsalin historia

Futsalin juuret ovat vankasti Etelä-Amerikassa. Itse nimi futsal on lyhenne portugalinkielen sanoista fútebol de salão. Termi tarkoittaa yksinkertaisesti salijalkapalloa. Lajin syntyhistoriasta ei ole olemassa täysin kiistatonta tietoa, mutta yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan nykymuotoinen futsal juontaa juurensa 1930-luvun Uruguayhin, tarkemmin sen pääkaupunkiin Montevideoon. Futsalin ensimmäiset säännöt kehitti uruguaylainen Juan Carlos Ceriani, ja sääntöjen kehittämisen jälkeen lajin suosio alkoi kasvaa räjähdysmäisesti ympäri Latinalaista Amerikkaa, erityisesti palloiluhullussa Brasiliassa. Futsalin ensimmäiset kansainväliset turnaukset pelattiin Etelä-Amerikassa 1960-luvulla. Eurooppaan laji rantautui 1960-luvun lopulla. Euroopan ensimmäinen kansallinen futsal-sarja käynnistyi Hollannissa vuonna 1969.

Futsalin kasvettua lajina perustettiin myös sen ensimmäinen kansainvälinen kattojärjestö eli FIFUSA vuonna 1971. FIFUSA:n alaisuudessa futsalin kansainväliset sääntömuunnelmat yhtenäistettiin ja ensimmäiset maailmanmestaruuskisat järjestettiin Sao Paulossa vuonna 1982. Kansainvälisellä tasolla futsal kuitenkin liitettiin FIFA:n alaisuuteen 80-luvulla ja sääntöjä muokattiin edelleen uuteen uskoon. FIFA:sta tuli virallisesti lajin kattojärjestö vuosikymmenen lopulla ja ensimmäiset FIFA:n järjestämät MM-kisat käytiin vuonna 1989 Hollannissa. Mestaruuden vei tuolloin Brasilia, joka onkin voittanut neljän vuoden välein järjestettävät MM-kisat peräti viisi kertaa. Tämän hetken hallitseva mestari on kuitenkin Argentiina, joka vei voiton Kolumbian MM-turnauksessa vuonna 2016.

Laji Suomessa

Futsalin harrastajamäärät ovat kasvaneet Suomessa hitaasti, mutta varmasti. Lähteestä riippuen harrastajamäärien arvellaan liikkuvan noin 25 000 – 35 000 harrastajan välillä. Suomessa pelataan kolmea sarjatasoa; päätasoa eli Futsal-Liigaa, Futsal-Ykköstä ja futsalin eri tasoisia divareita. Näiden lisäksi Suomesta löytyy lukuisia futsal-harrastesarjoja sekä miehille että naisille. Futsal-Liigaa on pelattu Suomessa jo vuodesta 1997. Tälläkin hetkellä Palloliiton alaisuudessa toimiva virallinen liiga kuitenkin perustettiin vuotta myöhemmin 1998. Siinä pelasi perustamisvuonna 16 eri joukkuetta. Liigan rakenne on tämän jälkeen vuosien saatossa muotoutunut uuteen uskon siten, että tällä hetkellä mukana on 12 joukkuetta.

Futsal-Liigassa pelataan kaksinkertainen kahdentoista joukkueen runkosarja ja runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta etenee pudotuspeleihin. Pudotuspelit pelataan paras viidestä menetelmällä. Futsal-Liigassa viimeiseksi jäänyt joukkue puolestaan putoaa suoraan Futsal-Ykköseen. Liigan historian menestynein joukkue on Tampereen Ilves, joka on vienyt Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa. Hallitseva Suomen mestari on kuitenkin kaksi viimeisintä mestaruutta vienyt jyväskyläläinen Kampuksen Dynamo. Yhteensä mestaruuden on Suomessa voittanut kahdeksan eri seuraa. Ensimmäinen suomalainen futsal-ammattilainen ja eräs lajin suurimmista tähdistä Suomessa on helsinkiläinen Panu Autio, joka on pelannut ammattilaisena muun muassa Espanjan kovatasoisessa Primera División de Futsalissa. Tällä hetkellä Autio pelaa espoolaisen GFT:n riveissä.

Futsal maailmalla

Kattojärjestö FIFA:n laatimien arvioiden mukaan futsalia pelataan maailmalla 130 eri maassa ja sen harrastajia on noin 25 miljoonaa. Vuonna 2006 laaditussa tutkimuksessa rekisteröityneitä futsalin pelaajia maailmalla oli 1,1 miljoonaa. Eniten rekisteröityneitä pelaajia löytyi Brasiliasta, Espanjasta, Italiasta, Japanista ja Venäjältä. Mielenkiintoinen fakta on se, että erittäin teknisenä lajina pidetty futsal on toiminut ponnahduslautana lukuisille jalkapallon kansainvälisille supertähdille. Häikäisevän tekniikkansa ovat futsalin avulla kehittäneet esimerkiksi brassisuuruudet Ronaldo, Ronaldinho, Socrates, Zico sekä Romario. Myös jalkapallon kahtena tämän hetken kiistatta parhaana pelaajana pidetyt portugalilainen Christiano Ronaldo sekä argentiinalainen Lionel Messi omaavat futsal-taustan.

Theme: Overlay by Kaira Extra Text
Cape Town, South Africa