Helmarit – Suomen maajoukkuenaiset

Urheilun maailma on vuosisatojen ajan tunnettu vahvasti miespainotteisena, varsinkin kun puhutaan ammattiurheilusta. Kuitenkin viimeisten vuosikymmenien aikana erot ovat lähteneet pikkuhiljaa tasoittumaan, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. Tästä hyvä esimerkki tästä on jalkapallo, jossa tyttöjen ja naisten harrastus- sekä kisatoiminta on hyvin aktiivista. Naisten jalkapallossa taitavimmat voivat edetä maajoukkuetasolle, jossa heidät ottaa siipiensä alle Suomen naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit.

Helmarit pähkinänkuoressa

Helmarit edustavat kotimaatamme kansainvälisillä viherkentillä, ja toimivat miesten maajoukkueen tavoin Suomen Palloliiton alaisuudessa. Joukkueen tämän hetkinen sijoitus FIFA:n ranking-listoilla ei ole järin korkea, 32, mutta se on onnistunut vuosiensa aikana kipuamaan parhaimmillaan sijalle 14. Kotipeleissä Helmari-naiset pukeutuvat sinisiin sortseihin sekä valkoiseen paitaan ja sukkiin, ja vieraskenttiä varten treenikassista löytyvät valkoiset sortsit sekä sininen paita ja sukat.

Helmareiden alkutaival

Naisjalkapalloilun taival Suomessa on alkanut 1960-luvun loppupuolella, kun naisten pelaamisen vastaisia kielteisiä asenteita lähdettiin murtamaan. Suomen Palloliitto on näytellyt tässä suurta roolia – se päätti käynnistää maajoukkuetoiminnan heti 1970-luvun alussa. Kaikkien aikojen ensimmäinen maaottelupeli käytiin Ruotsia vastaan 5. elokuuta 1973. Maarianhaminassa pelattu ottelu päättyi tasapeliin maalittomana. Sen lisäksi, että ottelu televisioitiin, sitä seurasi yhteensä 1 540 katsojaa paikan päällä.

Ensimmäiset vuodet maajoukkueotteluista käytiin lähinnä Pohjoismaiden kesken. Vuosina 1982–1984 järjestettiin ensimmäiset EM-kisat, ja myös Suomen naiset ottivat niihin osaa – menestys tosin jäi laihaksi joukkueen jäädessä lohkokolmoseksi voittaen vain Islannin. Viimeisin merkittävä käänne naismaajoukkueen historiassa nähtiin vastikään. Vuonna 2019 solmittiin Helmarien sekä naisurheilun kannalta yleisestikin tärkeä uusi nelivuotinen pelaajasopimus, joka takaa Helmareille yhtä suuret pelaajapalkkiot maajoukkuepeleissä kuin miesmaajoukkueelle.

Helmarien menestys ja saavutukset

Joukkueesta löytyy paljon hyvää materiaalia, mutta Suomen naisten maajoukkue ei ole vielä päässyt pelaamaan EM- ja MM-kisoissa kirkkaimmista mitaleista, vaan sen matka on tyssännyt aina ennen korkeimpia pelejä. Pohjoismaiden mestaruuskisoista, joihin se on osallistunut yhdeksän kertaa, on mukaan lähtenyt sen sijaan hopeaa. Tämä toistaiseksi korkein sijoitus maajoukkueen historiassa on vuodelta 1981 – kisojen isäntänä toimi tuolloin oma kotimaamme.

EM-kisojen karsintoihin joukkue on osallistunut yhteensä 12 kertaa. Yhdeksän kertaa joukkue on joutunut nielemään pettymyksensä ja jäämään ulos kisoista. Kolme kertaa Suomi-naiset ovat päässeet näyttämään kyntensä EM-kentillä. Parhaimmillaan he ovat edenneet välieriin saakka (2005, Norja). MM-kisojen karsintoihin naisten maajoukkue on osallistunut kahdeksan kertaa, mutta ei ole vielä onnistunut pääsemään mukaan näihin äärimmäisen kovatasoisiin kekkereihin – senkin aika koittaa vielä varmasti.

Joukkueen tähtipelaajat vuosien varrelta

Joukkueen tähtipelaajista puhuttaessa ei voida olla mainitsematta ensimmäisenä Laura Österberg Kalmaria. Hän on sekä pelannut eniten otteluita sinivalkoisessa asussa että tehnyt eniten maaleja maaotteluiden aikana. Sittemmin uransa päättänyt Österberg Kalmari pelasi hyökkääjän paikalla, ja oli ehdolla FIFA:n vuoden pelaajaksi sekä vuosina 2005 että 2006. Maajoukkueuransa lisäksi hän pelasi Suomen naisten pääsarjassa, Ruotsissa sekä Yhdysvalloissa aktiivivuosiensa aikana. SM-sarjassa hänet voitto kolme kertaa maalikuningattaren tittelin.

Yksi Helmarien tärkeimmistä tukipilareista on ollut Anne Mäkinen, joka pelasi maajoukkueessa vuosina 1991–2009. Hän oli ensimmäinen sadan maaottelun rajan ylittänyt suomalaisnainen. Maajoukkueottelujen aikana hän teki yhteensä 16 maalia. Mäkinen oli myös ensimmäinen suomalainen naispelaaja, joka siirtyi Yhdysvaltoihin ammattilaispelaajaksi, missä hän viihtyi useamman vuoden ajan. Vuonna 2012 Mäkinen sai valtavan kunnianosoituksen, kun hänet lisättiin kolmantena naispelaajana Suomen jalkapallon Hall of Fameen.

Joukkueen kokoonpano 2019-2020

Kesä-heinäkuussa 2019 järjestettyihin MM-kisojen karsinoihin osallistui Tinja-Riikka Korpelan johtama joukkue. Kapteenina toimiva Korpela toimii Englannin naisten ylimmällä sarjatasolla maalivahtina. Muut maalivahdit ovat Minna Meriluoto (HJK) ja Kreeta-Liisa Yli-Säntti (Växjö DFF). Puolustajina toimivat Anna Auvinen (FC Honka), Tuija Hyyrynen (Juventus FC), Emma Koivisto ja Natalia Kuikka (Florida State University), Katarina Naumanen (HJK), Anna Westerlund (Lillestrøm SK) sekä Tiia Peltonen (PK-35 Vantaa),

Keskikenttä pelaajina toimivat Olga Ahtinen (Brøndby IF), Emmi Alanen (Vittsjö GIK), Adelina Engman (Kopparbergs/Göteborg FC), Italiassa pelaavat Sanni Franssi (Juventus FC) ja Nora Heroum (AC Milan), Tia Hälinen (AC Sparta Praha) sekä Julia Tunturi ja Ria Öling (TPS). Hyökkääjien kärki koostuu viisikosta Kaisa Collin (PK-35 Vantaa), Jenny Danielsson (Åland United), Vilma Hakala (HJK), Juliette Kemppi (Kolbotn IL) ja Linda Sällström (Vittsjö GIK).

Naisten maajoukkueen valmennus

Vuodesta 2017 Suomen naisten maajoukkueen valmentajana on toiminut Anna Signeul. Vuonna 1961 syntyneellä Signeulilla on takanaan pitkä ammattiura Ruotsin naisten pääsarjassa – hän aloitti uransa vuonna 1972 ja pelasi viimeisen ottelunsa vuonna 1992. Valmentamisen hän aloitti päällekkäin oman ammattilaisuransa kanssa jo vuonna 1981. Valmennettava seura oli IK Brage; sama jossa Signeul itse pelasi. Ennen Suomen pestiä hän on valmentanut myös Ruotsin ja Skotlannin maajoukkueita.

Signeul on ensimmäinen naisvalmentaja, joka on johtanut Suomen Helmareita. Tätä ennen kaikki yhdeksän valmentajaa ovat olleet miespuolisia, viimeisimpänä Andrée Jeglertzistä, joka sai lähtöpassit viimeisimpien EM-karsintojen epäonnistumisen jälkeen. Hänen jälkeensä pienen hetken pestiä hoitanut Marko Saloranta, joka piti valmentajan paikkaa, kun Signeulin vapautumista Skotlannista odoteltiin. Nähtäväksi jää, onnistuuko hän puhaltamaan voiton tuulia Helmarien purjeisiin – aika olisi jo kypsä!

Theme: Overlay by Kaira Extra Text
Cape Town, South Africa